Getting Straight - Psykedeelinen matka 1970-luvun nuorisokulttuurin syvään!
“Getting Straight” on vuonna 1970 julkaistu draamaelokuva, joka kuvaa realistisesti ja kriittisesti Yhdysvaltain 1970-luvun alussa vallinnutta nuorisokulttuuria. Elokuva seuraa Harry Baileyn tarinaa, nuorta miestä, joka pyrkii pääsemään pois Vietnamin sodan varjosta ja löytämään paikkansa maailmassa.
Elokuvan ohjannut Richard Rush ja käsikirjoittanut Colin Higgins luovat kiehtovan kuvan aikakaudesta, jolloin vastakulttuuri oli nousussa ja nuoriso kyseenalaisti vanhat arvot. “Getting Straight” ei kuitenkaan ole vain nostalginen katse menneisyyteen; se on ajaton kuvaus ihmisestä, joka etsii identiteettiään kaoottisessa maailmassa.
Juoni ja näyttelijät:
Harry Bailey (joukossaElliot Gould) on juuri palannut Vietnamin sodasta ja haaveilee rauhallisemmista ajoista. Hän kirjoittautuu collegeen Los Angelesiin, missä hän törmää nuorten ihmisten erilaisiin ideoihin ja näkemyksiin. Hänen paras ystävänsä Jim (joukossa Jeff Bridges) on intohimoinen radikaali ja uskoo muutoksen olevan ainoa ratkaisu yhteiskunnan ongelmiin.
Harry rakastuu college-opettajaan, Lucyyn (joukossa Candice Bergen), joka edustaa vanhempaa sukupolvea ja jolla on vaikeuksia ymmärtää nuorison ideologioita. Elokuva seuraa Harryn kamppailua löytää tasapaino omien aatteidensa ja ympäröivän maailman välillä.
Teemat:
“Getting Straight” käsittelee monia aikakauden tärkeitä teemoja:
-
Vietnamin sodan vaikutukset: Elokuva heijastaa sodan traumaattista vaikutusta nuoriin miehiin ja näyttää, kuinka sota kokemuksen jälkeen he yrittävät löytää normaalia elämää.
-
Nuorisokulttuuri ja vastakulttuuri: “Getting Straight” kuvaa kriittisesti 1970-luvun nuorisokulttuurin arvoja ja ideologiaa, joka usein oli ristiriidassa vanhempien sukupolven näkemyksien kanssa.
-
Identiteetinetsintä: Elokuva keskittyy Harry Baileyn kamppailuihin löytää paikkansa maailmassa sodan jälkeen ja yrittää ymmärtää omaa rooliaan kaoottisessa yhteiskunnassa.
Tuotanto ja vastaanotto:
“Getting Straight” kuvattiin Los Angelesissa vuonna 1970. Elokuva sai varsin hyvän vastaanoton, ja kriitikot kehuivat sen realistisen kuvauksen nuorisokulttuurista ja Elliot Gouldin vahvaa näyttelijäntyötä. Elokuva osoitti myös nuorten ihmisten kasvavan poliittisen tietoisuuden ja vastahakoisuuden sotilaspalvelusta kohtaan.
Jälkivaikutus:
“Getting Straight” on saavuttanut kulttiaseman ja sitä pidetään yhtenä 1970-luvun tärkeimmistä nuorisokulttuuria kuvaavista elokuvista. Elokuva on myös innoittanut muita elokuvantekijöitä käsittelemään samankaltaisia teemoja nuorista ja heidän kamppailustaan löytää paikkansa maailmassa.
Tarkempaa analyysia:
Elokuvan ohjaaja Richard Rush luo kiehtovan kontrastien verkoston: 1970-luvun nuorisokulttuuri vs vanhemman sukupolven arvot, Vietnamin sodan traumatisoiva vaikutus vs rauhan etsiminen, Harry Baileyn idealismi vs realismi. Näiden ristiriitojen kautta Rush kuvaa ajatonta ihmisen tarinaa: identiteetinetsintä ja pyrkimys löytää paikkansa kaoottisessa maailmassa.
Teema | Elokuvan kuvauksen menetelmä |
---|---|
Vietnamin sodan vaikutukset | Close-up kuvat Harryn traumatisoituneesta mielentilasta, flashbackit taistelusta |
Nuorisokulttuuri ja vastakulttuuri | Monologi dialogeissa nuorten ihmisten ideologiasta ja näkemyksistä |
Identiteetinetsintä | Harry Bailey’n sisäinen taistelu ja epävarmuus tulevaisuuden suhteen |
“Getting Straight” on kiehtova matka 1970-luvun nuorisokulttuuriin. Elokuva on samalla ajaton kuva ihmisen kamppailusta löytää paikkansa maailmassa.